Johan Ludvig Runeberg

Kansallisrunoilijamme, runoilija, Johan Ludvig Runeberg syntyi 5.2. 1804 Pietarsaaressa. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria (o.s.Malm) Runeberg. Johan Ludvig kävi koulua kotikaupungissaan Pietarsaaressa, mutta muutti triviaalikouluun Ouluun ja Vaasaan. Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turun akatemiasta vuonna 1822 ja opiskeli klassillisia kieliä ( latina ja kreikka) Turun yliopistossa. Varojen puutteen vuoksi hän toimi välillä kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Kotiopettajana toimiessaan hän tutustui suomalaiseen luontoon ja kansanelämään. Hän joutui myös kosketuksiin Suomen sodan (1808 - 1809) veteraanien kanssa ja kuunteli mielenkiinnolla heidän juttujaan. Lopulta hänestä tuli filosofian maisteri vuonna 1827. Tämän jälkeen Runeberg toimi vielä vuoden kotiopettajana Raisiossa arkkipiispa Tengströmin luona. Tällä matkallaan hän myös tutustui tulevaan vaimoonsa, arkkipiispan veljentyttäreen Fredrika Tengströmiin.

Kun yliopisto muutti Turusta Helsinkiin, muutti Runeberg sen mukana. Helsingin vuosinaan hän toimi roomalaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa (1830 - 37) ja opettajana Helsingin lyseossa (1831 - 37). Lisäksi hän toimitti Helsingfors Morgonblad - lehteä toimittajana vuosina 1832 - 37.

Runeberg oli vuonna 1830 perustetun Lauantaiseuran aktiivinen jäsen. Kokouksia pidettiin Runebergin naimisiinmenon jälkeen usein hänen kotonaan ja näissä kokouksissa Runeberg pääsi vilkkaaseen vuorovaikutukseen muun muassa Fredrik Cygnaeuksen, Elias Lönnrotin, J.V. Snellmanin ja J.J. Nervanderin kanssa.Helsingin vuosinaan Runeberg oli myös aikakautensa arvostetuin kirjallisuuden arvostelija.

Kun Runebergin yliopistoura Helsingissä päättyi syrjäyttämiseen roomalaisen kirjallisuuden apulaisen viran valinnassa, hän muutti Porvooseen. Porvoossa Runeberg toimi Porvoon lukion vanhojen kielten lehtorina ja Porvoon lukion rehtorina. Vuodesta 1857 hän kuitenkin toimi vapaana kirjailijana. Runeberg sai Porvoon aikana useita kunnianosoituksia. 1839 keisari myönsi hänelle elinikäisen vuotuiseläkkeen. Samana vuonna hän sai myös Ruotsin akatemian suuren kultamitalin. Hänelle myönnettiin myös useiden venäläisten ja pohjoismaalaisten ritarikuntien merkkejä.

Runeberg toimi vuosina 1854 - 56 virsikirjakomitean jäsenenä ja teki noin 60 virren ehdotusta. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1855. Vuonna 1863 Runebergiä kohtasi kuitenkin valtava onnettomuus, sillä hän halvaantui metsästysretkellä ja menetti täysin liikunta- ja luomiskykynsä. Runeberg kuoli 6.5. 1877 Porvoossa sairastettuuaan 13 vuotta. Hänen hautajaisensa olivat suuri ja mieleenpainuva kansallinen suurjuhla: J.V. Snellman piti muistopuheen ja valtiopäivät olivat kokonaisuudessaan mukana.

Runebergin teoksista muistetaan ennen kaikkea Maamme-laulu ja Vänrikki Stoolin tarinat. Luonnon kuvaus on kuitenkin keskeisellä sijalla hänen koko tuotannossaan. Toimiessaan Saarijärvellä ja Ruovedellä kotiopettajana hän tutustui suomalaiseen maisemaan ja kansaan. Näihin aikoihin syntyi runo Saarijärven Paavosta, jonka ilmaisutapaa voidaan kutsua "runolliseksi realismiksi".

Porvoon kaudella Runebergillä oli kaksi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa hän sai ulkomaista mainetta ja toisessa jaksossa kansallisrunoilijan arvonimen. 1840 -luvulla tapahtunut isänmaallinen herätys sai Runebergin kirjoittamaan kuuluisan teoksensa Vänrikki Stoolin tarinat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1848 ja toinen vuonna 1860. Vänrikki Stoolin tarinat sai alkunsa oikeastaan sattumalta, kun porvoolainen kirjakauppias pyysi Runebergiltä tekstejä sodan muistoja käsittelevään kuvateokseen. Runberg ei oikein innostunut tästä, mutta yhtä kaikki "Vänrikit" alkoi ilmestyä. Kaikki 35 Suomen sodan tapahtumiin liittyvää sankarilaulua ja balladia syntyivät osaksi hänen itsensä kuulemien, osaksi suomalaissyntyisen upseerin Gustaf Montgomeryn Ruotsissa julkaisemassa historiallisessa teoksessa kuvattujen tapahtumien pohjalta. Kaikki runot ovat pieniä eheitä taideteoksia, joiden ajatus on selkeä ja aatteet yleviä - nykyaikaan ajatellen ehkä jo liiankin ihanteellisia!

Runebergin kaikkein kuuluisin, tunnetuin ja eniten laulettu teos on kuitenkin vuonna 1848 Suomen kansallislauluksi valittu Maamme -runo, johon Fredrik Pacius on tehnyt sävelen. Maamme-laulu on Vänrikki Stoolin tarinoiden avausruno.

Kysymyksiä tekstistä (luokat 5 - 6)

1. Milloin Runeberg syntyi?
2. Mikä oli Runebergin syntymäkaupunki?
3. Mitkä ovat Runebergin etunimet?
4. Missä kaupungissa Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi?
5. Keitä kuului Lauantaiseuraan?
6. Missä Runeberg toimi kotiopettajana?
7. Milloin Runeberg kuoli?
8. Mikä oli Runebergin vaimon nimi?
9. Mikä Runebergin teos sisältää 35 runoa?
10. Missä tunnetussa laulussa on Runebergin tekemät sanat?

Vastaukset

1. Runeberg syntyi 5.2.1804.
2. Runebergin syntymäkaupunki oli Pietarsaari.
3. Runebergin etunimet ovat Johan Ludvig.
4. Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turussa.
5. Lauantaiseuraan kuuluivat J.L. Runeberg, J.V. Snellman, E. Lönnrot, F. Cygnaeus ja J.J. Nerrander.
6. Runeberg toimi kotiopettajana Saarijärvellä, Ruovedellä ja Raisiossa.
7. Runeberg kuoli 6.5. 1877.
8. Runbergin vaimon nimi oli Fredrika.
9. Vänrikki Stoolin tarinat sisältää 35 runoa.
10. Maamme-laulussa on Runebergin tekemät sanat.

Sisältö

. Johdanto
· Runeberg ja musiikki
- Maamme -laulu ja Lähteellä
· Vänrikki Stoolin tarinat
- Porilaisten marssi
· Runebergin elämänkerta
- 2 - 4 - luokat
- 5 - 6 - luokat
· Runebergin tortut