Maamme
Suomen kansallislaulu

1. Oi maamme Suomi, synnyinmaa,
soi sana kultainen!
:,: Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien. :,:

2. Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
:,: viel' lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran laulus synnyinmaa,
korkeemman kaiun saa. :,:

Maamme-laulu löytyy lähes jokaisesta musiikin kirjasta. Sen laulaminen jää koulussa kuitenkin melko vähälle, laulamme sitä vain itsenäisyyspäivän aikaan, jos silloinkaan. Usein saattaa Suvivirsi olla tutumpi ala-asteen oppilaalle kuin Maamme-laulu.

Maamme-laulun ei tarvitse olla aina paatoksellinen urheilukisojen voittajana laulettu laulu. Kansallislauluun kuuluu toki aina kunnioitus, mutta mielestäni laulun arvoa ei vähennä hieman poikkeava esitystapa. Koulusoitinsäestyksiä voi hyvin käyttää Maamme-laulua käsiteltäessä. Metallofonit ja ksylofonit kertosäkeessä voisivat olla piristävää vaihtelua ja tuoda laulun lähemmäs oppilaita. Riittää kun edellä mainituilla soittimilla soitetaan vaikka soinnun perussäveltä, soinnun terssejä tai oktaaveja. Nokkahuilulle voi kehittää kakkosäänen, triangelikin sopii kertosäkeeseen muutamaan kohtaan… Ei aina tarvitse laulaa koko koulu unisonossa. Luovuus mukaan!

Maamme-laulu löytyy ainakin seuraavista kirjoista:

Yksiääninen, aivan tavallinen soinnutettu versio.
Tynninen, J. & Sikander, J. Musica 3 - 4. 1999. Warner-Chappel. (s.198)
Alanne, P., Perkiö, S., Rihu, L., Räty, E. & Törmälä, J. Musiikin aika 3 - 4. 1987.WSOY. (s.200)
Kiiski, P., Pohjola, E. & Sariola, E-L. Musica 3 - 4. 1991. Fazer. (s.96)

Runebergin sävellys ja vähän taustatietoa laulusta.
Ala-Pöllänen, K., Hovi, S. & Partanen, P. Musica 5 - 6. 1991. WSOY. (s.152)

Moniääninen sovitus.
Kerola,P., Perkiö, S. & Salovaara, I. Musiikin aika 5 - 6. 2000. WSOY. (s.125)

Lähteellä

Fredrik August Ehrström (1801-50) sävelsi Lähteellä-laulun 1830-luvulla. Se löytyy vielä nykyäänkin monesta laulukirjasta. Lähteellä-runoa voi käyttää myös äidinkielen tunnilla jossa sitä voi analysoida tai kirjoittaa itse vastaavanlaisen runon. Tämän runon kanssa on myö hyvä harjoitella runonlausuntaa sen lyhyiden säkeiden helpohkon kielen vuoksi.

1. Sua lähde kaunis katselen
likellä vettäsi,

Kun pilven varjot vaeltavat
kuvastimessasi.

2. Kas tuol on pilvi loistava,
ihana kaunoinen.

Jo lähti pois pakenemaan -
hyvästi varjoinen.

3. Mä näitä nähden aattelen
mun omaa sieluain.

Niin moni pilvi kultainen
noin senkin jätti vain.

Kaksiääninen versio löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kerola, P., Perkiö, S. & Salovaara, I. Musiikin aika 5 - 6. 2000. (s.120)
Alanne, P., Perkiö, S., Rihu, L., Räty, E. & Törmälä, J. Musiikin aika 3 - 4.1987. WSOY. ( s.97)
Ala-Pöllänen, K., Hovi, S. & Partanen, P. Musica 5 - 6. 1991. WSOY. (s.125)

Sisältö

. Johdanto
· Runeberg ja musiikki
- Maamme -laulu ja Lähteellä
· Vänrikki Stoolin tarinat
- Porilaisten Marssi
· Runebergin elämänkerta
- 2 - 4 - luokat
- 5 - 6 - luokat
· Runebergin tortut